top of page

Nimen alkuperä

 

Sukunimi Tahvanainen esiintyy todennäköisesti ensimmäisen kerran Tavisalmen veropitäjän voudintilien hopeaveroluettelossa nykyisen Leppävirran pitäjän kohdalla vuonna 1552. Nimen pohjana on kristillinen nimi Stefanus, jonka vanha suomalainen muoto oli Tahvana. Näissä verotettavien luetteloissa ja myöhemminkin kaikissa ruotsinkielisissä asiakirjoissa se esiintyy ruotsinkielisessä muodossa Staffanain.

 

Suvun varhaisin kantaisä on ollut Tahvana Kinnunen. Kinnusten suvun kantapaikka on ollut Rantasalmi, mutta tutkijat ovat sitä mieltä, että suku on joskus keskiajalla siirtynyt Karjalan kannaksen Muolaasta Rantasalmelle. Rantasalmelta Kinnusten suku levisi sitten mm. Leppävirralle, jossa Mustimäessä ja sen pohjoispuolella olevien talojen 11 "savussa" oli Kinnusia jo ainakin kahdeksassa talossa. Kun Kinnusia oli näin paljon, alettiin Tahvana Kinnusen perhettä kutsua Tahvanaisiksi ja itse taloakin Tahvanalanmäeksi. Tahvanalanmäki on Leppävirralla vieläkin samannimisenä, vaikka siinä ei 1700-luvun alusta lähtien ole enää asunut Tahvanaisia. Tämän niminen kylä sijaitsee tuntemallamme Soisalon saarella.

 

Tahvana Kinnusen pojat olivat Antti ja Lauli, jotka ovat ensimmäisinä kantaneet sukunimeä Tahvanainen. Heidän poikiaan olivat Paavo, Juntti, Heikki ja Hakuli eli Hakuni Tahvanainen, kaikki tunnettuja jo 1550-luvun hopeaveroluetteloista. 

 

Tahvanaisen nimen omistajat kuuluvat todennäköisesti kaikki samaan sukuun.

Tahvanaisten suvun pohjoiskarjalainen haara

 

Vaikka Tahvanaisten suvun alkukoti on Savossa, ei nykyisessä Savossa ole Tahvanaisia erityisen paljon, ja heistäkin osa on saapunut Savoon Pohjois-Karjalasta. Sen sijaan juuri Pohjois-Karjalassa Tahvanaisia on varsin runsaasti. Tähän on syynä se, että Tahvanaisten suvun elinvoimaisin haara on siirtynyt Savosta Pohjois-Karjalaan. Siirtymisajankohta voidaan määrittää melko tarkasti vuoteen 1694. Lähtöpaikka on ollut todennäiköisesti Juvan Teivaala ja saapumispaikka Ilomantsin Ryökkylän kylään kuuluva Pitkälahti, josta suku sitten on levinnyt 1700-luvulla muuallekin Ilomantsiin, ensin Putkelaan, sitten kirkonkylään ja muihin kyliin. Savosta Ilomantsiin siirtyneen perheenpää on todennäköisesti ollut Matti Tahvonpoika Tahvanainen, syntynyt luultavasti Tahvanalanmäellä. Ilomantsiin muutettuaan hän raivasi Pitkäänlahteen uudistilan. Arvioidaan, että noin 85% nykyisistä Tahvanaisista on polveutunut juuri tästä Matti Tahvanaisesta. 

 

Lähde: Juhani Nuotto, Tahvanaisten suku, 11. pnä kesäkuuta 1982

bottom of page